YLEISESITTELY

Tietoa Painokas-projektista

Painokas-projekti (2006 – 2008) oli Turun kaupungin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kehittämishanke, jonka tavoitteena oli estää lasten ylipainon kehittyminen lihavuudeksi. Projektissa etsittiin keinoja, joilla tuetaan lapsen normaalia kasvua ja pienennetään ylipainon riskiä ja siitä aiheutuvia terveydellisiä riskejä.

Projektin aikana kehitettiin Puheeksiottamisen välineet -työkalupakki neuvoloiden terveydenhoitajille, jotka ovat avainasemassa kohderyhmäperheiden terveysneuvonnassa. Projekti jatkui seurantatutkimuksena, jonka aikana perheet kävivät lyhytinterventioiden jälkeen seurantakäynneillä 6, 12 ja 18 kuukauden kuluttua.

Kyseessä oli Turun kaupungin poikkihallinnollinen tutkimus- ja kehittämisprojekti, jonka kohderyhmänä olivat kaikki turkulaiset 4- ja 6-vuotiaat lapset. Lasten pituuspainon perusteella perheitä kutsuttiin ns. interventiotapaamisiin, joissa etsittiin uusia menetelmiä lapsen ja perheen ruokailutottumuksien, liikunnan ja arkirytmin parantamiseksi. Keskeistä hankkeessa oli juuri perhekeskeinen, kumppanuuteen perustuva neuvolatyö lapsen koko perheen kanssa.

Projektissa olivat mukana Turun terveystoimi, kuluttajatoimisto, kulttuuritoimi ja liikuntapalvelukeskus. Projektin aikana yhteistyötä tehtiin myös sosiaalitoimen, päivähoidon, ruokapalvelukeskuksen sekä kaavoitus- ja ympäristöviraston ja kiinteistölaitoksen kanssa. Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapia- fysioterapiaopiskelijat osallistuivatt Voi hyvin – ja liiku leikiten -tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Turun yliopiston ja Paavo Nurmi –keskuksen kanssa tehtiin tutkimusyhteistyötä. Projektista on tehty ja tehdään opinnäytetöitä.

Painokas-työkalupakki on tuotettu tiiviissä yhteistyössä Sydänliiton Neuvokas-hankkeen kanssa.

Takaisin Ylös

Projektin tavoitteet

Projektin kohderyhmänä olivat kaikki turkulaiset 4-vuotiaat ja 6-vuotiaat lapset, joiden pituuspaino on +10 - +40 %. Tavoitteena oli lapsen terveen kasvun tukeminen sekä ylipainon ja lihavuuden riskin pienentäminen. Lisäksi tavoitteena oli tukea koko perheen terveyttä ja elämänhallintaa sekä löytää keinoja terveydenhuoltoon sopivaan liikunta- ja ravitsemusohjaukseen. Hankkeessa hyödynnettiin Turun yliopiston STRIP-projektin ja Paavo Nurmi-keskuksen monivuotisten tutkimusprojektien tuottamia tutkimustuloksia käytännön tasolla. Muita yhteistyökumppaneita olivat liikuntapalvelukeskus, kulttuuritoimi sekä kuluttajatoimisto. Painokas-hankkeen tavoitteet olivat linjassa Turussa samanaikaisesti toimineiden Koulut liikkeelle ja TurkuDEE projektien tavoitteiden kanssa.

Hanke perustui 7 kerran (kokonaiskesto noin kaksi kuukautta) lyhytinterventio-ohjelmaan, jossa koko perhe otettin mukaan lapsen terveen kasvun tukemiseen. Hankkeessa toteutettiin sekä perheiden yksilö- että ryhmätapaamisia. Interventiokäyntien sisältö suunniteltiin moniammatillisesti.

Perheiden rekrytointi tapahtui Turun kaupungin lastenneuvoloissa, joissa terveydenhoitaja esitteli hankkeen kaikille kohderyhmään kuuluville perheille. Perheitä rekrytoitiin vuorokuukausin varsinaiseen Painokas-ryhmään (interventioryhmä) ja ns. verrokkiryhmään. Verrokkiryhmä ei osallistunut varsinaiseen Painokas-interventioon vaan sai neuvolan normaalin neuvonnan ja ohjauksen. Interventio käynnistyi rekrytointikuukautta seuraavana kuukautena (esimerkiksi syyskuussa rekrytoitujen perheiden interventio toteutuu loka-marraskuussa.)

Takaisin Ylös

Projektin taustaa

Painokas-projektin taustalla on kasvava huoli lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden lisääntymisestä Suomessa ja kaikkialla länsimaissa.

Ylipainon tiedetään olevan muun muassa kakkostyypin diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskitekijä. Tiedetään myös, että useat lapsuudessa ylipainoiset ovat ylipainoisia aikuisinakin.

Ylipainoisten osuus alkaa kasvaa yleensä 4-vuoden iän jälkeen, jolloin on aika kiinnittää huomioita painon kehitykseen, varsinkin, jos perheessä on ylipainoa tai muita riskitekijöitä. Lapsuusiän lihavuus säilyy usein aikuisuuteen. Näin on sitä todennäköisemmin mitä myöhemmästä vaiheessa lapsen lihavuus todetaan.
Yhdysvaltalaisen Whitakerin (1997) tutkimuksen mukaan todennäköisyys olla aikuisena lihava on 2-3 kertaa suurempi niillä jotka olivat esikouluikäisinä lihavia, 5-15 kertaa suurempi niillä jotka olivat peruskoulun ala-asteikäisinä lihavia ja yli 15 kertaa suurempi niillä jotka olivat yläasteikäisinä lihavia.

Vanhempien paino vaikuttaa riskiin merkittävästi. Vanhempien lihavuus kaksinkertaistaa edellä mainittuja lihavuuden säilymisen riskiluvut. Itse lihavuuden lisäksi aikuisuuteen siirtyy usein myös lihavuuteen liittyvät terveydelle haitalliset tottumukset, kuten liian vähäinen liikkuminen.

Lihavuus aiheuttaa helposti liikuntaharrastusten vaikeutumista, joka vaikeuttaa laihduttamispyrkimyksiä. Tuoreessa konsensuslausumassa (Speiser ym. 2005) lasten lihavuus luokitellaan itsenäiseksi sairaudeksi. Lisäksi todetaan, että ilman kunnollisia interventioita vakavia terveysriskejä alkaa ilmaantua jo lapsille ja nuorille.

Takaisin Ylös